Ajankohtaista

Paneelikeskustelut, argumentointi ja väittely

Paneelikeskustelu-menetelmässä kootaan opiskelijaryhmästä edustajia, jotka keskustelevat jostakin aiheesta. Vaihtoehtoisesti menetelmää voi käyttää opetuksessa siten, että kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan paneeliin jostakin aiheesta, esimerkiksi tulevaisuuden autoteknologioista ja niiden merkityksestä ilmastonmuutokseen. Paneelikeskustelun onnistumiseksi opiskelijoita tulee ohjeistaa tutustumaan johonkin lähdemateriaaliin, kirjaan tai artikkeliin, ennen paneelin toteuttamista.

Opettaja tai joku opiskelijoista toimii puheenjohtajana, joka esittää kysymyksiä panelisteille, jotka keskustelevat aiheesta. Puheenjohtaja myös tekee yhteenvetoja aika ajoin paneelin edetessä sekä lopuksi. Yleensä on hyvä, että panelistit ovat jo etukäteen valmistautuneet paneelikeskustelun sisältöön. Myös yleisönä olevia opiskelijoita tulee rohkaista esittämään kysymyksiä panelisteille.

Paneelikeskustelu sopii hyvin erilaisten näkemysten esille tuomiseen ja se opettaa keskustelu-, perustelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistä. Paneelikeskustelu toimii parhaimmillaan esimerkkinä hyvästä argumentoinnista ja väittelystä. Auto- ja kuljetusalalla kestävään kehitykseen liittyviä paneelikeskustelun aiheita ovat esimerkiksi polttoaineet ja niiden kestävyys, liikenteen rooli ilmastonmuutoksessa, liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen, kestävää kehitystä tukeva auto jne.  

Argumentointi ja väittely ovat menetelmiä, jotka tulevat esille myös paneelikeskustelun toteuttamisessa, mutta niitä voi käyttää myös muuten ryhmätyömuotona. Väittelyssä opiskelijat voivat harjoitella perusteluiden ja väitteiden esittämistä ja muiden näkemysten arviointia. Yleensä väittelyssä valitaan joukkueet tai parit, jotka lähtevät keskustelemaan jostakin aiheesta siten, että tehtävänä on perustella ja edistää toisen ryhmän kanssa ristiriidassa olevaa väitettä. Puheenjohtaja (voi olla myös opiskelija) ohjaa keskustelua siten, että puheenvuorot eivät ole liian pitkiä, kukin saa puheenvuorot ja keskustelu pysyy aihepiirissä. Jos väittely ei lähde etenemään, ohjaajan tai puheenjohtajan roolina on antaa virikkeitä keskusteluun.

Väittelyssä tavoitteena ei ole toisten ajatusten kumoon lyöminen vaan ymmärryksen syventäminen väiteltävästä asiasta. Keskeinen oppimistavoite on myös vuorovaikutus-, keskustelu- ja argumentointitaitojen kehittyminen sekä kriittisen ajattelun tukeminen. Haasteena on saada väittely toimimaan siten, että se edistää nimenomaan käsiteltävän aiheen syvällistä oppimista sen sijaan, että väittely itsessään nousee pääasemaan. Opettajan roolina on myös ohjeistaa ja huomauttaa siitä, minkälaista on hyvä väittely, minkälaiset ovat hyviä argumentteja ja mitkä eivät.